12.7.2018

Akat alta, miehet tekee nyt musiikkia

Bloggaaminen yhdistettynä toimittajan päivätyöhön ja gradutuskailuun on aiheuttanut minulle pahalaatuisen konekirjoituskuumeen. Parhaaksi lääkkeeksi olen todennut iisisti ottamisen ja irtaantumisen tietokoneen näppäimistöstä.

Näin ollen vietän tämän viikonlopun festaritunnelmissa kiljumassa teinikuoron mukana kappaleita, joita väitän vihaavani, mutta joiden lyriikat osaan kuitenkin ulkoa. Ja vieläpä maksan siitä. Aiheeseen liittyen kaivoin arkistojen kätköistä viime naistenpäivän lehtikirjoitukseni, joka sinällään sopii myös tämän viikonlopun teemaan. Kaipa niitä naisia saa hehkuttaa muutenkin, kuin naistenpäivänä? Ai ei? Meni jo.

Naiset ovat olleet pitkään yksi populäärimusiikin suosikkiaiheista. Hameväki on edustanut lyriikoissa tummissa ja punaisissa, sinisilmäisinä ja punatukkaisina. Radiossa on soinut hittejä naispaholaisista, levottomista tuhkimoista ja ikkunaprinsessoista. Popmusiikissa on tarinoitu monenlaisista naisista: kauniista, levottomista, villeistä, nahkatakkisista ja sopivasti lihavista. Heiloja on löytynyt kainaloon sekä kotoisasta Karjalasta, että kaukaisen Kuuban yöstä. Kansa on päässyt tutustumaan laulujen kautta Marja-Leenaan, Dorikseen, Eevaan, Kersantti Karoliinaan ja Marilyniin.

 Suomisuosikkien sanoituksissa kauniimman sukupuolen edustajien kirjo on ollut suuri, mutta monia kappaleiden naisia on yhdistänyt sekä rajoittanut sama asia - heidän tarinansa on kerrottu meille miesten äänellä. Naiset ovat olleet tarinoiden keskiössä, mutta harvemmin itse niiden kertojina. Mitä kerrottavaa Kyllikillä olisi meille rohkeista poseerauksistaan miestenlehdessä? Alkaako Kaunis Veera jo kyllästyä merimiesten liehittelyyn? Matin ja Tepon mukaan kaiken takana on nainen. Usein naiset ovat kuitenkin jääneet lähinnä lavan taakse, kun samaan aikaan mikrofonien taus on jäänyt miesten reviiriksi.

Hiljalleen miesvoittoinen kuoro on kuitenkin muuttunut yhä heleä-äänisemmäksi - basson ja baritonin sekaan on saatu enenevissä määrin myös alttoa ja sopraanoa. Ääneen ovat päässeet tytöt, aikuiset naiset ja hunningolla olevat vanhat naiset. On tavallisia naisia ja supernaisia, rotunaisia ja tinakenkätyttöjä. Suomihittien listalla tilaa itselleen ovat raivanneet äidit, mummot, vaimot, rakastajat ja uranaiset.

Musiikin avulla sukupuolet ovat lähestyneet samaa viivaa: Naiset eivät enää tyydy häämään kotiovelle odottelemaan mandoliinimiehiään kotiin, vaan ostavat itse menolipun maailman toiselle puolen.Vahvat naiset valtaavat tilaa sekä lyriikoissa että lavoilla. Tyttöenergiaa huokuvat Paula ja Mira laulavat kuorossa, että heitä ei ole tehty kenenkään kylkiluusta. Erinin radiosoitossa pikkutytöt eivät harjaile leikeissään hiuspäitä, vaan ampuvat zombieita ja ovat hiekkalaatikoiden johtajia. Naiset ovat muuttuneet tarinoiden objekteista niiden subjekteiksi. Leidit ovat lavalla ja kertovat omaa tarinaansa, ihmisten edessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suu puhtaaksi!