19.7.2018

Kuumia hetkiä makuuhuoneessa

 Valo. Lämpö. Luonnon äänet. Paljas iho. Hiki. 

Asioita, jotka kruunaavat kesäpäivän - ja tekevät kesäöistä (epä)puhdasta kärsimystä. Ja ei. Tämä ei ole kutkuttava avautuminen villeistä kokemuksista vällyjen välissä, vaan taas yksi suomalainen valittamassa helteiden varjopuolista vuoden viluvalituksen jälkeen.

Kuinka nukkua hellesäällä? Tätä kysymystä on koetettu jälleen ratkoa foorumeilla ja nettilehdissä, ja olen löytänyt siihen vain yhden toimivan vastauksen - huonosti. Tee huoneestasi tuulitunneli. Pakasta lakanasi. Nuku märissä vuodevaatteissa. Ensimmäisestä vaihtoehdosta saan kipeän kurkun sekä lihakset. Jälkimmäinen aiheuttaa yökastelu-flashbackeja. Olen melko varma, että Pariisin Kevään hittibiisin sanoitukset ovat syntyneet pikkutunneilla Arto Tuunelan hellemelankoliassa.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä

Helleöinä erityisen visaiseksi osoittautuu ikuinen peittopolemiikki. Sehän on aivan yleisessä tiedossa, että peiton ulkopuolelle jääneet raajat revitään hirviöiden toimesta irti. Näin ollen vaihtoehtoja on kaksi: joko antaudut sängyn alla asuvien kalpeanaamaisten zombielasten puruleluksi, tai sitten käristyt peiton alla omassa hornankattilassasi. Olen viime aikoina elänyt reunalla ja jättänyt peiton syrjään - joskin jättäen päälleni peitonkulman hämäykseksi.


Onko mikään iljettävämpää, kuin nihkeä hikihirviö marinoitumassa omissa mausteissaan ruttuisissa puhkipyörityissä lakanoissa? Kyllä. Kaksi mokomaa samassa sopassa. Talvella kyllä kelpaa päivän päätteeksi "käpertyä kullan kainaloon" (näin imeliä  facebooktiloja lainatakseni), mutta helleyönä se kainalo tarkoittaa hien valtaamaa aromipesää. Välimatka koetetaan kasvattaa tasolle "kuusikymppinen aviopari", mutta toisen lämmöntuotanto muistuttaa tehokasta sähköpatteria. Yöllä masokistinen alitajunta päättää vielä keikauttaa kaksikon lusikkaan. Ja aamulla tämä lusikka kaipaa todellakin konepesua.

4 kommenttia:

  1. Amen. "Huonosti" on ainoa oikea vastaus. Olin jo romuttamassa valtavaa Clas Ohlsson-möhkäletuuletinta muuttaessamme vilpoiseen (suuri harhakuvitelma, totta vain talvella) hirsitaloon. Onneksi en jaksanut! Ensi yöksi hilaamme patjat olohuoneen lattialle. On ainakin enemmän tilaa hikoilla. Kuivia unia sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskuus pelastaa. "Märkä uni" saa aivan uuden merkityksen tähän aikaan vuodesta.

      Poista
  2. graah kirjoitin pitkän kommentin ja google+ hävitti koko pskan. Pointtina kuitenkin, että komppaan täysin. Vierashuoneessa on siirrytty erillisille patjoille mahdollisimman kauas toisesta, koska inhottavinta ikinä on oma hikisenkuuma jalka koskemassa toisen hikisenkuumaa jalkaa! Reidet liimaantuvat yhteen kyljellään maatessa, jolloin väliin täytyy laittaa peitonkulma, mutta sekin määrä peittoa hiostaa. dilemma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttua huttua, kompaktin novellin kokoinen sepustus häviää kuin tuhka tuuleen. Viimeisimmät yöt ovat olleet hitusen inhimillisempiä, eräänä yönä heräsin siihen, että minulla oli ikkunasta tulevan vedon vuoksi KYLMÄ. Tilanne oli vähintäänkin hämmentävä.

      Poista

Suu puhtaaksi!